Sopeutumista, reissuja ja lepoa

Tervehdys, pitkästä aikaa! Olen viettänyt muutaman viikon hieman hiljaiseloa, vaikka kirjoitettavaa olisi kyllä riittänyt jo paljon aikaisemmin. Koen kirjoittamisen olevan myös luovaa puuhaa, johon en halua lähteä väkisin, vähän niin kuin laulaminen ja myös biisien kirjoittelu. Tosin oma päiväkirjani alkaa jo kääntymään lopun puolelle, sillä miltei päivittäin pyörittelen asioita itseni kanssa ja kirjoittaminen toimii siinä parhaimpana apuvälineenä.

Viikot ovat olleet erittäin mukavia ja antoisia, ja nyt alan hiljalleen tuntemaan asettuneeni tänne paremmin - olen saattanut sanoa nämä samat sanat jo aiemminkin, mutta todellakin, tunnelma muuttuu aina vain kotoisammaksi. Vaikka koen olevani hyvin sopeutuva ihminen, täytyy kuitenkin myöntää, että kotiutuminen vie todellakin oman aikansa. Olen myös varma, että sopeutumisen kanssa tulee käymään juuri niin kuin moni on kertonut: juuri kun tunnen kotiutuneeni tänne, onkin jo aika palata Suomeen. Tämä viikko mukaan laskettuna siihen kuluu aikaa 23 viikkoa. Viikkoja siis laskeskellaan, vaikka varsinainen hinku takaisin kotiin ei ole. Ehkäpä sitä kuitenkin potee jonkinlaista kroonista koti-ikävää koko ajan, vaikka en sitä tietoisesti huomaakaan.

Omaan sopeutumiseeni on huomattavasti vaikuttanut kielen oppiminen. Nyt kun perusjutut alkavat hiljalleen olla hallinnassa, on huomattavasti mukavampaa kun pystyn päivän aikana kommunikoimaan ihmisten kanssa edes hieman enemmän. Töissä on helppo harjoitella, sillä lapset useimmiten toistavat samoja kysymyksiä ja nimenomaan toiston kautta uudet sanat jäävät päähän. Arkkipäivät töissä rullaavat kivasti. Tietynlaisen rutiinin kautta päivät sujuvat useimmiten suht nopealla tempolla, ja olo on päivä päivältä rennompi. Täällä ollessani olen huomannut olevani ihmeen kova jännittämään tiedostamattomasti ja myös tietoisesti, joka on kehossa ilmennyt kovana pääkipuna, kun hartiat ovat olleet korvissa koko päivän.. Keho kertoo, ja sitä onkin erittäin tärkeää kuunnella.

Ikimuistoisia hetkiä menneiltä viikoilta:

Puistolauantai ystävän seurassa. Kiertelyn jälkeen maistui maittava churrasco-lounas.

Sunnuntairetki - kohteena Gramado ja Canela. Seura parhain.

Pitkä lepoviikonloppu isäntäperheen kanssa. Kohteena Capão da canoa.

Takkatulta aamusta iltaan...

Hetki minulle - ajatuksia ja fiiliksiä vihkoon...

Hämärtyvän illan ihalua...

Atlantin rannalla

Mieli täytetty ilolla! :)

.. Ja nyt uusi viikko käsillä. Hyvin levättynä on ihanaa ottaa vastaan uudet ikimuistoiset hetket, sillä viime viikonlopun (to-su) pyhitin ajattelulle ja nukkumiselle. Pikkuloma tuli juuri oikeaan aikaan - niin kuin kaikki aina :)

Sydän täynnä iloa ja kiitollisuutta eteenpäin!

<3 Petra