Kuullostaa helpolta toteutukselta, eikös vaan. Aiemmin se ei kuitenkaan ole ollut mikään yksinkertaisuus minulle. Aina on pitänyt keksiä jotain, käyttää aika "hyvin" touhuamalla, tapaamalla ihmisiä, olemalla tehokas. Mitä jos oikeasti tehokkaampaa onkin vain olla tekemättä mitään. Mitä jos oikeasti parhaat fiilikset kokeekin yksin eikä jonkun seurassa?
Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen tutustunut itseeni uudella tavalla. Olen kysynyt itseltäni, mistä minä oikeasti pidän. Mitä minä tykkään tehdä, mitä tykkään syödä, miten tykkään aikaani käyttää, kenen kanssa tykkään olla.. Olen välillä jopa yllättynyt valinnoistani. Samalla olen hieman surullisenakin miettinyt, miksi en aiemmin ole kuunnellut omia toiveitani ja halujani samalla tavalla.
Miksi se sitten on helpompaa täällä kuin Suomessa? Kaikki lähtee itsestä, enkä väitä muutoksen olevan konkreettisesta paikasta kiinni, mutta luulen tämän uuden elämäntilanteen edesauttaneen tätä. Olen antanut itselleni luvan olla minä. Olen oikeasti fiilistellyt asioita enemmän, enkä vain mennyt tottumusten mukana eteenpäin ajatellen, että näin kuuluu toimia. Olen ikään kuin rakentanut itseäni enemmän itseni näköiseksi ja ymmärtänyt, kuinka tärkeä on olla juuri tällainen, ainutlaatuinen. Tai ehkä rakentamisen sijaan olen riisunut pois turhia vaatimuksia ja ajatuksia, jotka eivät palvele minua enää. Ne ovat ehkä joskus palvelleet, ja hommansa hoitaneet, mutta nyt on tullut aika makustella uudenlaisia ajatuksia.
Kaikki mikä tuntuu hyvältä on oikein juuri minulle, ja siksi vain minä voin tietää, mikä on minulle parhaaksi.
Latautuneena uutta viikkoa kohti! :)
<3 Petra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti